Olen Pitkäsen Tuure, 26-vuotias sosiologian opiskelija Tampereelta. Tein tämän blogin lähinnä matkapäiväkirjaksi Intian-reissuni ajalta 10.7. - 22.12.2006. Sähköpostiosoitteeni on tuure.pitkanen@uta.fi

8.10.06

Kuten jo Delhiin tullessan ounastelin, tämän blogin päivitystahti hidastuu sitä mukaa kun elämä Intiassa arkipäiväistyy. Mitään sykähdyttävää ei ole kuluneen viikon aikana tapahtunut, joten voisin tässä vaikka lätistä hieman duunistani ja kaupunkia rasittavasta denguekuumeen aallosta.

Olen käynyt miltei päivittäin tapaamisissa Deepalaya-järjestön pyörittämässä ammattikoulussa. Teen siis heille -yhteistyössä ATK-opettajan kanssa- tietokannanhallintajärjestelmän. Projektin alkuvaiheessa epäilin suuresti tietoteknisten valmiuksieni riittävyyttä ja pelkäsin, että hanke floppaa osaltani näyttävästi. Nyt kuitenkin olen takuuvarma siitä, että järjestelmä tulee olemaan testikäytössä jo marraskuussa.

Koulun johtaja on korostanut joka tapaamisessa heidän akuuttia tarvetta siirtää kaikki oppilaista, opettajista, maksuista jne kertyvä tieto sellaiseen muotoon, jota on helppo hallita ja analysoida. Koulun hallinnossa halutaan saada tarkkaa tietoa siitä, miten oppilaat pärjäävät ja mitä kehittämistarpeita instituutiolla on. Näyttää siltä, että valmistuessaan tietojärjestelmä parantaa huomattavasti koulun toimintaedellytyksiä. Oppilaitos ja koko Deepalaya-järjestö pyörivät täysin lahjoitusvaroilla ja nämäkään instanssit eivät ole vapaita markkinataloudellisista tehokkuusvaateista. Tällä en tietenkään tarkoita sitä, että haluaisin järjestöä tai koulua ruoskittavan armottomaan tulosvastuuseen. Uskon, että tietojärjestelmää tullaan käyttämään pikemminkin tiedotuksen parantamiseen ja esimerkiksi huonosti menestyvien oppilaiden tunnistamiseen ja sitä kautta heidän auttamiseen.

Siirtykäämme sitten tauteihin. Viime päivinä intialaisten lehtien etusivut ovat helisseet riehuvan Denguekuumeen vuoksi. Terveysministerin mukaan tilanne on "vakava mutta täysin hallinnassa". Tauti leviää malarian tapaan moskiittojen välityksellä. Delhissä satoja on tähän mennessä sairastunut ja parikymmentä kuollut dengueen. 10-15 miljoonan asukkaan kaupungissa nämä eivät ole kovinkaan hälyttäviä lukuja. Silti terveyspalvelujen infrastruktuuri on kovan paineen alla. Sairastuneet ovat virranneet enimmäkseen kaupungin pääsairaaloihin, joiden kapasiteetti on osoittautunut riittämättömäksi. Joissain laitoksissa kolme tai neljä potilasta makaa kussakin pedissä.

Kämppäkaverini Tenzing teki reportaasia yhdessä kaupungin ruuhkaisimmista sairaaloista. Hän kertoi, että rakennuksen vieressä velloo yksi Delhin suurimmista kaatopaikoista. Moskiitot lisääntyvät seisovassa vedessä, jota tunkiolta löytyy reippaasti. Vaarana on siis denguen leviäminen potilaasta toiseen, potilaasta lääkäriin ja jopa lekurista potilaaseen. Kaiken kukkuraksi tänään poliisit pidättivät Delhin julkishallinnossa toimivan lääkärin, jonka päätehtävä oli koordinoida denguen vastasia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä väestön keskuudessa. Mies jäi kiinni rysän päältä vajaan 40 euron lahjuksen vastaanottamisesta. Siihen hintaan hän oli luvannut suositella nuorempaa lääkäriä ylennystä varten. Jumprahuitti.

Joidenkin arvioiden mukaan denguen tartuntaluvut ovat jo saavuttaneet piikkinsä. Muutamassa viikossa lämpötila tippuu sen verran, että hyttysille tulee joka tapauksessa tukalat paikat. Tämä episodi on kuitenkin osoitus siitä, millaisen tautien kasvualustan kaoottinen ja korruption kiusaama yhteisö tarjoaa. Esimerkiksi sanomalehdissä hälytellään ihmisiä kuivattamaan tai ainakin peittämään kaikki avoimet vesiastiat. Tiedotuksen tehokkuutta heikentänee se, että joka kolmas kaupunkilainen on lukutaidoton.

Innostuin tuossa muutama päivä sitten, kun kaksi Tampereen-kaveria ilmoittivat löytäneensä kenties poskettoman edulliset lentoliput Delhiin päin. Reissun kohtalo selviää tulevalla viikolla.

2 Comments:

Blogger Maria & Mayank said...

Ehei, dengue ei sentään onneksi tartu pisaratartuntana ihmisestä toiseen, vaikka tunkio sairaalan takapihalla seisovine vesineen toki on huomattava uhka...

Asiasta toiseen: kävimme eilen muutaman päivän kuumeilleen ja sairastaneen kamuni kanssa tsekkauttamassa häntä lääkärissä Max Hospitalissa. Olipa siinä sairaala! Se muistutti ennemminkin valtavaa, kiiltelevää ostoskeskusta tai ökyhotellia kuin sairaalaa. Ilmoittautumistiskin tuntumassa silmäni osuivat sairaalan jätehuoltoa koskevaan, henkilökunnalle kohdistettuun pikku ohjeplakaattiin. Eri lajin sairaalajätteet oli toki asianmukaisen näköisesti siinä taulukoitu jne, mutta en voinut kuin miettiä mitä kaikille näille jätteille neuloista leikkuuveitsiin ja ihmiskehon kappaleisiin tapahtuu kun ne poistuvat arvoisan Max Hospitalin alueelta... minä en jotenkin enää usko siihen, että kyseiset jätteet täällä asianmukaisesti hoidettaisiin esim. syvälle maan alle. En yhtään ihmettelisi vaikka "poliittinen ekologia" heivaisi ne jonkin slummin kylkeen niin, että lapset saattavat sitten leikkiä ruiskeilla ja kulkukoirat pureskelevat potilaista irronneita kappaleita...

...Kaikesta huolimatta suosittelen ehdottomasti Max Hospitalia jos sairastut täällä!

Terv. nimim. "Olen nähnyt kuinka lääkäri heitti käytetyn ruiskun pusikkoon"

10 lokakuuta, 2006 14:43

 
Blogger Tuure Pitkänen said...

Joo, olen tosiaan tietoinen siitä, että onneksi dengue ei välity kenenkään naamalle yskimällä. Tarkoitin nimenomaan sitä, että tunkiolla pesivät moskiitot hiipivät sairaalaan ja levittävät siellä tautia potilaasta toiseen.

Meikäläisen vakuutusyhtiöllä on sopimus East West Medical Centerin kanssa (Greater Kailash I). Kävin siellä vastaanotolla ja paikka on pieni mutta melko siisti ja mukavan oloinen.

10 lokakuuta, 2006 19:56

 

Lähetä kommentti

<< Home