Kovaa peliä Delhissä. Tänään meidän, eli minun, kahden kämppäkaverini ja toisen kämppiksen serkun, oli tarkoitus mennä kaupungin pohjoispuolelle pelaamaan tietokonepelejä keskenämme verkossa. Jälleen kerran oli otettava kyyti kolmipyöräisellä mopotaksilla. Sellaisella kulkeminen edellyttää aina hintaneuvotteluja, koska kuskit ovat poikkeuksetta todella ahneita. Kämppikseni Tenzing kysyi ensimmäiseltä näkemältämme suharilta, paljollako reissu irtoaisi. Äijä pyysi pokkana yli kolminkertaista hintaa. Tenzing otti puhelimen käteen ja sanoi ilmoittavansa kiskurin poliisille. Tenzingin luetellessa rekisterinumeroa autokuski mutisi hindiksi jotain, jonka jälkeenpäin kuulin olleen uhkaus siitä, että hänelle ja tuttavapiirille ei kannata ryttyillä.

Silloin Tenzingillä kärähtivät käämit. Hän kumartui taksin viereen ja vippasi kuskia tyhjällä vesipullolla otsaan. Automies tulistui ja kömpi kulkupelistään ulos. Nyrkit alkoivat heilumaan saman tien. Kahakkaan liittyi ympäröivää porukkaa, josta osa yritti pidellä Tenzingiä aisoissa ja loput kuskia. Autojamppa nappasi jo välillä kadulta ison kivenmurikan käteensä, joka kuitenkin kammettiin häneltä pois. Kuski oli sellainen lilliputti, että hän ei olisi varmasti pärjännyt Tenzingille kahdenvälisessä nujakassa. Minä yritin alinomaan kysellä, mitä helvettiä silmieni edessä tapahtui, koska en ymmärtänyt molemminpuolisesta huutamisesta ja rähinästä kerrassaan mitään.

Tenzingin paikalle soittamat poliisit ajoivat paikalle pillit ulvoen ja pysähtyivät väkijoukon viereen. Kuski, Tenzing ja kämppikseni Phuntsok nousivat maijaan. Minä läksin Phuntsokin serkun kanssa odottamaan jamppoja poliisiaseman eteen. Sisälle en kuitenkaan halunnut ulkomaalaisena mennä, koska minulle on moneen kertaan tähdennetty, että viranomaiset eivät kohtele meitä länkkäreitä mitenkään erityisen loogisella tavalla.

Parin tunnin kuluttua pojat pääsivät vihdoin kamarilta pois. Oli käynyt ilmi, että kuskilta puuttui tyystin taksilupa. Hänelle langetettiin sakkorangaistus ja vaatimus ilmestyä oikeuden eteen. Poliisit olivat kuulemma aluksi kohdelleet Tenzingiä ja Phuntsokia töykeästi ja maalailleet heistä pääpahantekijöitä. Kuitenkin näilläkin paikallisilla tuttavillani on sen verran hyvät suhteet ylöspäin, että parin puhelun jälkeen kytät olivat tiedustelleet, kelpaisiko herroille kenties kupillinen teetä.

Senkin jälkeen, kun minulle oltiin selostettu koko tapahtumaketju, en täysin ymmärtänyt nujakkaan johtaneita syitä. Totta kai itseänikin ärsyttävät taksikuskien alinomainen valehtelu ja huijauskikat mutta minulle ei tulisi heti mieleen ilmoittaa jotakuta siitä hyvästä poliisille, saati sitten ryhtyä käsikärhämään kadulla kenenkään kanssa. Tämän tappelun puhkeamiseen vaikutti varmasti taustalla se tosiasia, että kämppäkaverini, kuten monet muut täällä asuvat tiibetiläiset, eivät todellakaan pidä intialaisista, etenkään työväenluokan väestä. Keskivertointialainen on kuulemma todella rasistinen. Kämppikseni näyttävät enemmän kiinalaisilta kuin intialaisilta ja heitä syrjitään yhtenään. Tenzingillä taisi vain keittää yli.